Junnufudis

  Yllä kuva Helsingin keskustan “Sahara” jalkapallokentän  iltavalaistuksesta Alkusanat Nyt eletään mielenkiintoisia aikoja, kun hallitus on tuomassa lisää kokoontumis-  ja liikkumisrajoitusta ainakin pääkaupunkiseudulle, jossa koronatilanne on pahin koko maassa. Tämä luultavasti tulee rajoittamaan harrastustoimintaa vielä nykyistä enemmän, jos ei jopa kiellä harrastustoiminnan harjoittamista kokonaan. Tällä hetkellä, kun kirjoitin tätä juttua aivan täysin normaali harjoittelu ulko- että sisätiloissa on  sallittu vain vuonna 2008 syntyneiltä ja tätä nuoremmilta. Vanhemmilla junioreilla harrastustoiminnassa on rajoituksia ja yli 20-vuotiaiden eli miesten harrastetoiminta on edelleen keskeytetty. Kuitenkin miesten kolme ylintä sarjatasoa ja naisten kaksi ylintä sarjatasoa saavat harjoitella normaalisti, koska näissä sarjoissa pelaavilla pelaajilla on kirjallinen pelisopimus, jonka vuoksi heidät luokitellaan oman ammattinsa harjoittajiksi.  Ovatko pääkaupunkiseudun joukkueet häviäjiä kor

Nykyisin on yleistä, että jalkapallojoukkueet pitävät erilaisia fyysisiä testejä. Yleisimmät testattavat osa-alueet ovat nopeus (30m juoksu ja ketteryys), hyppy ja voima (staattinen hyppy ja kevennyshyppy) ja kestävyys (Piip-testi tai YoYo-testi). Itse olen ollut testeissä mukana monia kymmeniä kertoja ja testit ovat joka kerta yhtä jännittävä kokemus. Mielestäni on hieno asia, että testejä pidetään, koska näin pelaajat sekä valmentajat pääsevät näkemään sekä vahvuusalueita että kehitettäviä alueita.  Ohessa alla kuvaus sekä omat vinkkini testeihin. Näillä olen itse saanut viilattua sadasosia/kymmenyksiä suorituksista.  Nopeustesti Nopeustestissä juostaan 30 m matka mahdollisimman lujaa. Aikaa mitataan valokennoilla, joista väliaikoja otetaan 30 metrin lisäksi 5 metrin, 10 metrin ja 20 metrin matkalta. Yllä oleva kuvassa on nopeustestin rata. Punaiset pallot ovat valokennoja, joista väliajat mitataan.  Vinkki: Itse pidän nopeustestissä elintärkeinä ensimmäisiä askeleita, alkukiihdytyst

  Tässä blogisarjassa esitellään/arvostellaan suomalaisia jalkapallopyhättöjä. Muistakaa, että arviot perustuvat minun mielipiteisiin ja kokemuksiin. Voitte laittaa teidän kokemuksia Talin jalkapallohallista alhaalla olevaan kommenttikenttään. Taustatietoa hallista Talin jalkapallohalli, joka on valmistunut vuonna 1992 sijaitsee Helsingissä Purotien varrella. Hallissa on täysimittainen keinonurmikenttä, jonka mitat ovat 64x100 ja vapaa korkeus keskeltä on 20 metriä. 2004 vuonna halliin asennettiin Edellgrass-tyyppinen tekonurmi, joka oli hallissa noin 15 vuotta. Tekonurmi halliin uusittiin 2019 vuoden kesällä. Tällä kaudella Talin halli on ollut minimaalisessa käytössä johtuen Etelä-Suomen huonosta koronatilanteesta, mutta muutamia Suomen Cupin pelejä siellä kuitenkin on päästy pelaamaan. Kentän pinta Kuten edellä jo mainitsin tekonurmi Talin hallissa on melkein upouusi. Itse olen päässyt vetämään kyseisellä alustalla jo monta harjoitusta ja voin sanoa, että vanhan ja uuden pinnan ero

             A-SM sarjan kiinnostus ja taso on ollut viime vuosina laskussa, mutta valoa tunnelin päässä näkyy. Viime kausi oli itsessään jo lupauksia herättävä sarjan tason osalta. Joukkueiden valmistautuminen tähän kauteen alkaa olla viimeistä silausta valmis ja kohta päästään ottamaan joukkueista kunnolla mittaa.  Suomen parhaiden juniorijoukkueiden panostus A-junioreihin minimaalinen Suomen parhaisiin junioriseuroihin lukeutuvat HJK ja Honka eivät juuri ole panostaneet A-junioreiden joukkueisiinsa. HJK:ssa A-juniorit toimivat pääasiassa Klubi 04 eli miesten reservijoukkueen reservijoukkueena. Tämä käytännössä tarkoittaa sitä, että pelaajat, jotka eivät peliaikaa miesten reservissä saa hakevat A-junioreista peliminuutit. Hongan toiminta on varsin samantyyppinen HJK:n kanssa. Hongan edustusjoukkue, miesten reservijoukkue ja B-juniorit ovat Esportin toiminnan alaisena, mutta A-juniorit ilmeisesti eivät ole. Tämä kertoo mielestäni paljon seuran panostuksesta sarjaan ja antaa pelaajalle